PS.doc yhteisötaideteokseen kerättiin viime viikolla osoitemuistoja Kuopion Kelloniemen sekä Linnanpellon asukastuvilla. Kuvataidepajojen yhteydessä muisteltiin muun muassa lapsuudenkoteja, lähimenneisyyttä sekä sota-aikaa Suomessa.
Kelloniemessä opittiin, että äidin mahan sisällä asuminen tai kirjoitustaidon puuttuminen eivät ole esteitä teokseen osallistumiselle; kortin voi kirjoittaa siitä millainen tunnelma entisestä kodista on mielikuviin jäänyt, vaikkei itsellä varsinaista faktatietoa olisikaan. Muiston jakamista on myös toteaminen, ettei muista osoitteesta enää, tai alunperinkään mitään. Osaksi yhteisötaideteosta pääsee myös piirtäen, "lainaten" kirjuria tai yhdessä keskustelemalla. Esimerkkinä tästä pohdinta alle kouluikäisen kanssa siitä, minne hänen sanelemansa kortti tulisi toimittaa (vastuu kortin perille toimittamisesta siirtyi lopulta varmuuden vuoksi lapsenlapselle, jonka mummille osoitemuistokortti kirjoitettiin).
Linnanpellon asukastuvalla kuunneltiin tarkkaan muistoja jatkosodasta. Osoitemuistojen kautta voi jakaa niin vaikeita ja kipeitä, kuin iloisiakin asioita. Teoksessa voi olla mukana osallistumalla toisen muistoon keskustellen, tai pelkästään kuuntelemalla; luomalla omalta osaltaan sallivaa ilmapiiriä.
Kuvataidepajasta tarttui tosielämän muistojen lisäksi myös pelimaailmaan liittyvä osoitemuisto. Tämän muiston jakaminen tarjosi kirjoittajalle ja läsnäolijoille viihdettä tragikoomisuudellaan. Yhteisötaideteos vastaanottaa jokaisen muiston tasavertaisena - sinä päätät mistä haluat kertoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti